Kevättä pukkaa ja uuden luomisen vimma aina kasvaa sitä myötä.
täytyy kyllä sanoa että kun ikää tulee myös kevät väsymys tuntuu aika raskaalta väliin.
Täällä Kroatiassa on jo kevät todella pitkällä ja ihmiset valmistuvat turisti sesonkiin ja hässäkkä on sen mukainen
joka paikassa.
Ensimmäiset turistit saapuvat jo yleensä pääsiäisen tienoilla.
 
Kaikkea on taas tullu väsättyä ja muutamia juttuja mennyt ystäville ja lahjaksi...olen jopa myynnyt etenkin kasseja.
Mulla kun on toi paha tapa aloittaa jos jonkin moinen juttu ja jättää kesken se ja ei muuta kun uuden kimppuun ...
näin niitä sitte kerääntyy ja kerääntyy...
Noh ihan ekaks aattelin laittaa noi hamppu projektit , vaikka niin olin jo etten tee mitään vähään aikaan hampusta..
just, just...
Kynäteline ja rannekoru, joka on kyll ihan jees kesällä etenkin farkkujen kanssa.
....älkääkä tuijottako noita ryppysii käsii....
 
 
Muovipusseista olen virkannut nyt kasseja kun ihmiset on niitä kysellyt...mutta kyllähän noista
paljon muutakin aikaseks aina saa kun viittii ja jaksaa...tässä kaks pikku koria lähinnä meikeille.
Nää on sellasesta kovemmasta muovista ..joka pysyy sitte hyvin koossa ja ryhdissä..kivat sellai et on helppo pitää puhtaana.
 
Lakanan palasta tein pikku verhon ..pikku huoneeseen
Lenkit on vaan revitty...
sydämmet ommeltu vanhasta pellavaliinan palasta.
Ajaa asiansa tässä puuha pajassa,,,,,,,,
 
Tilkkuja ja kangas jämiä on kertynyt ihan äly läjät ja ennenku idea riihi toimii..niin väsään näitä
pikku tilkku otuksia joka paikkaan "hengaileen"
 
Samoin noita pikku pitsi liinoja on vinot pinot...tässä laitoin yhden sellaisen
kehyksiin ja toimii noikin.
 
Nyt on niistä oksistakin jopa saannut joatian puristettua..
tein ainakin aluksi nämä 2 laukku naulakkoa....
Elikkä oksan pätkät maalattuna mustaksi.
 
 
Että näin tällä erää..kunnes taas uutta tyrkkää....
MUTTA ETTEI NYT UNOHDU NIIN TÄMÄN SELVIYTYMIS TARINAN HALUAN JAKAA:
NALLEN SELVIYTYMIS JUTTU
Olen 38v nalle..kun ei kerran muuta nimeä oo ees annattu.Hitsi sentään
38 vuotta eikä nimeä.
Noh olen joka paikassa mukana ja aina lähellä...nukun mukavasti sängyssä
ja luulen että olen melko korvaamaton...ainakin haluan niin uskoa.
Minut on raadeltu koira eläimien kautta "about" 3-4 kertaa.
Tässä olen!
Minut on unohdettu roskiin ja jäte säkkiin.Muutamaan otteeseen.
Tässä olen!
Minut on unohdettu kauppaan sekä kerran lentokentälle.
Tässä olen!
Tänään minut pelastettiin taas jälleen kun hiljaa makasin henkeni kaupalla
koiran suussa joka oli minua viemässä ulos ...en halua edes ajatella mitä siellä olisi
voinnut tapahtua.
Siksi julkaisen itsestäni ensimmäistä kertaa kuvan.
Plastiikka kirurgini ei ole parhaimmasta päästä, vaikka muuta kyllä ollaan väsäämässä
niin tässä on tulos kun pitäisi jotain todella tärkeää olla tekemässä.
Nenääni kun katselee arvaa että honotan lopun elämääni.
Joten ymmärrän Mikael Jacksonia todellakin.
Myös toinen korvani on lähes kuuro ja tassuistani en sano mitään.
Kaunis keltainen turkki on mennyt ja siitä en voi edes haaveilla enään.
Silti :
TÄSSÄ OLEN!